Päivitetyt säännöt hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 22.09.2025.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Suomen vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimijat ry – Frivilliga räddningstjänstens aktörer i
Finland rf, käytössä myös SVAP/ FRIF, (jatkossa”Yhdistys”) kotipaikka on Helsinki, mutta
Yhdistyksen toiminta-alue on manner- Suomi ja Ahvenanmaan maakunta.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (jatkossa “Verkosto”, tarkoittaen järjestöverkostoa) on
viranomaisten pyynnöstä viranomaisten tueksi perustettu vapaaehtoistoimijoita kokoava
verkosto, joka koostuu järjestöistä sekä toimintaa tukevista yhteistyöorganisaatioista.
Verkosto kanavoi auttamistehtäviin viranomaisten tueksi koulutettuja ja osaavia
vapaaehtoisia hyödyntäen jäsenjärjestöjensä osaamista ja muita resursseja.
Yhdistys on tarkoitettu Verkoston jäsenenä toimivaksi yhdistykseksi, jonka tarkoitus mukailee
Verkoston tarkoitusta, ollen kuitenkin oma itsenäinen yhdistyksensä, toimien Verkostossa
vapaaehtoisten etujärjestönä.
Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Verkoston toimintaa sekä kehittää ja edistää
vapaaehtoista pelastuspalvelua koko Suomessa. Ensisijaisesti yhdistys pyrkii kehittämään
jäsenistönsä toimintamahdollisuuksia sekä tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan etuja.

• Tarjoaa kansalaisille ja yhteisöille organisoidun ja tehokkaan kanavan tukea viranomaisia
  erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa.
• Tarjoaa viranomaisille tehokkaan tavan saavuttaa tarvittava määrä vapaaehtoisia
  toimintansa tueksi.
• Tarjoaa viranomaisille auttamistilanteissa valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti
  ajanmukaista tilannetietoa toiminnastaan sekä olosuhteiden tuntemusta.
• Toteuttaa vapaaehtoisten valmiuteen perustuvaa pelastuspalvelutoimintaa.
• Toimii viranomaisten tukena kouluttamalla ja ohjaamalla auttamistilanteissa nk. neljännen
  sektorin spontaaneja vapaaehtoisia auttajia.
• Tarjoaa muita tarvittavia tukitoimintoja viranomaisille.

Yhdistys noudattaa Suomen kielilakia ja on täten toiminnaltaan sen mukainen. Hallituksen ja
valtuuston toiminta, koulutus- ja operatiivinen toiminta sekä osallistumismahdollisuudet pitää
olla Yhdistykselle muodostettavan kieliohjesäännön mukaiset.
Yhdistys ei osallistu minkäänlaiseen puoluepoliittiseen toimintaan.

3. Jäsenet

3.1 Henkilö- ja kannattajajäsenyys
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,
joka hyväksyy Verkoston ja Yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Hallitus tai hallituksen
nimeämät henkilöt hyväksyvät käsiteltäväksi tulleet hakemukset. Kannattavaksi jäseneksi
voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea Yhdistyksen
tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavien jäsenten hyväksyntä tapahtuu samaan tapaan kuin
varsinaisten jäsenten hyväksyntä. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan
Yhdistyksen jäsenen ehdotuksesta ja hallituksen esityksestä vuosikokouksessa kutsua
henkilö, joka täyttää Yhdistyksen huomionosoitusohjeen vaatimukset.
3.2 Jäsenyydestä eroaminen
Jäsenellä on milloin tahansa oikeus erota Yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti
Yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä
Yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroavalle jäsenelle ei palauteta
maksettuja jäsen- tai liittymismaksuja. Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi Yhdistyksestä,
jos jäsen ei ole maksanut vuotuista jäsenmaksuaan neljän (4) viikon kuluessa ensimmäisen
laskun eräpäivästä.
3.3. Jäsenyydestä erottaminen
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen on: a) Jättänyt suorittamatta
jäsenmaksunsa tai muutoin jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin on Yhdistykseen
liittyessään sitoutunut. b) Menettelyllään Yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti
vahingoittanut Yhdistystä.
Erottamispäätöksessä on mainittava sen peruste. Jäsenellä on oikeus saattaa
erottamispäätös Yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi. Kirjallinen valitus on osoitettava
Yhdistyksen kokoukselle ja jätettävä hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden
kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tietoonsa erottamispäätöksen. Erottamisasia on
mainittava Yhdistyksen kokouksen kokouskutsussa.
Erottamispäätös astuu voimaan heti, jos Yhdistyksen kokous, kuultuaan sekä hallitusta että
erotettua ja hankittuaan muut tarpeelliseksi katsomansa selvitykset, hyväksyy hallituksen
erottamispäätöksen. Muussa tapauksessa erottamispäätös raukeaa.

4. Liittymis- ja jäsenmaksu

Yhdistyksen syyskokous päättää vuosittain varsinaisilta henkilö- ja yhteisöjäseniltä, sekä
kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun sekä vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta.
Kunniapuheenjohtajat sekä kunniajäsenet ovat jäsenmaksusta vapautettuja.

5. Yhdistyksen rakenne ja hallinto

5.1. Yhdistyksen rakenne:
5.1.1 Valtuusto
Valtuusto on Yhdistyksen valtakunnallinen elin, johon kuuluu Yhdistyksen hallitus ja
aluevaltuustojen edustajat.
5.1.2 Aluevaltuusto
Aluevaltuusto on maakunnallinen toimielin, johon kuuluu hälytysryhmien edustajat sekä
mahdolliset yhteistyökumppanit.
Aluevaltuustot valitsevat itselleen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin, joiden
toimikausi on kaksi (2) vuotta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan valita
tehtäväänsä korkeintaan kolmeksi (3) peräkkäiseksi toimikaudeksi. Aluevaltuuston
puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tai muulla erikseen valitulla henkilöllä on oikeus
edustaa aluevaltuustoa niin valtuuston kuin Verkoston alueellisissa- ja paikallisissa
toimielimissä. Aluevaltuustojen alueet ovat:

Jos aluevaltuustot niin katsovat, voidaan aluevaltuuston kokoukset ja tapaamiset pitää
yhdistettynä usealta alueelta alueellisen päätöksen mukaisesti. Aluevaltuuston toimialue ei
perustu tiukkoihin maakuntarajoihin, vaan tarkoitus on mahdollistaa niin alueellinen
edustusvaltuuston toiminta kuin yhteistyö rajoista huolimatta.
5.1.3 Hälytysryhmä
Hälytysryhmä on aluevaltuuston alueelle perustettu vapaaehtoisten joukko, joka valitsee
keskuudestaan hälytysryhmän ylläpitäjän sekä edustajan aluevaltuustoon. Hälytysryhmän
edustajalla tai ylläpitäjällä ei ole toimintakausirajoitusta. Hälytysryhmän toimialueen osuessa
usean aluevaltuuston alueelle, voi hälytysryhmä kuulua useampaan aluevaltuustoon.
Hälytysryhmä voi olla esimerkiksi yhden tai useamman kunnan alueella toimiva Yhdistyksen
hälytysvalmiuden saavuttaneiden ja laatuohjetta noudattavien henkilöiden joukko.
5.2. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-
8 varsinaista jäsentä sekä 0-5 varajäsentä.
Hallituksen toimikausi on tilikausi (1.12.-30.11.).
Hallitus järjestäytyessään valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa
keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut kulloinkin tarvittavat
toimihenkilöt.
5.3 Hallituksen kokoukset ja päätösvaltaisuus
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä
sitä vaatii.
Hallituksen kokous on kutsuttava koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen
kokousta. Kokouskutsu tulee osoittaa hallituksen jäsenille ja toimittaa sähköpostitse.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaanluettuna ovat läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa äänten
mennessä tasan, suoritetaan arvonta.
Hallituksen puheenjohtajan, jäsenen ja varajäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja enintään
kolme (3) peräkkäistä toimikautta. Vuosittain puolet tai lähinnä puolet (1/2) hallituksen
varsinaisista jäsenistä sekä varajäsenistä ovat erovuorossa.

6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai
toiminnanjohtaja kukin yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. Yhdistyksen nimen voi
myös kirjoittaa valtuuston tai aluevaltuuston puheenjohtaja saadessaan hallitukselta
nimenkirjoitusoikeuden osoituksen.

7. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on joulukuun ensimmäisestä päivästä marraskuun viimeiseen päivään.

8. Yhdistyksen kokoukset

8.1. Yhdistyksen kokoukset, koolle kutsuminen ja niihin osallistuminen
Yhdistyksen kokouksia ovat kevät- ja syyskokous.
Kokoukset pidetään hallituksen määräämänä päivänä, kevätkokous helmi-toukokuussa ja
syyskokous lokakuussa.
Hallituksen on kutsuttava kokoukset koolle vähintään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta
ennen kokousta. Kokouskutsu tulee osoittaa jäsenille ja toimittaa sähköpostitse. Hallitus
määrittelee tilinpäätöskokouksessaan yhdistyksen kevätkokouksen ajankohdan sekä
kesäkuun loppuun mennessä syyskokouksen ajankohdan ja tiedottaa siitä jäsenistölle,
ilmoituksen ei tarvitse sisältää kokouskutsulta vaadittuja sijaintia tai esityslistaa. Yhdistyksen
ylimääräisen kokouksen koollekutsumisaika on kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta.
Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä
myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen
aikana tai ennen kokousta.
Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja
kunniajäsenellä on yksi (1) ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja
puheoikeus. Äänioikeus on jäsenkohtainen eikä se ole valtakirjalla siirrettävissä toiselle.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide,
jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Äänestykset toteutetaan
käsiäänestyksellä, johon etäosallistujat voivat osallistua sähköisen sovelluksen kautta.
8.2. Valtuuston, aluevaltuuston ja hälytysryhmän kokoukset sekä koolle kutsuminen
Valtuuston tulee kokoontua vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa, kerran keväällä ja kerran
syksyllä, ennen yhdistyksen kevät- ja syyskokousta.
Valtuuston tulee syyskokouksessaan esitellä seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma.
Valtuusto voi esittää aloitteita päätettäväksi Yhdistyksen hallitukselle, jotka hallituksen on
käsiteltävä seuraavassa kokouksessaan.
Valtuuston puheenjohtajan on kutsuttava valtuusto koolle vähintään neljätoista (14)
vuorokautta ennen kokoontumista. Kokoontumiskutsu tulee osoittaa valtuuston jäsenille ja
toimittaa sähköpostitse. Valtuuston kokoontumisten ajankohta on oltava kutsuttaville selvillä
kuukausi ennen kokoontumista; ajankohdan ilmoituksen ei tarvitse sisältää
kokoontumiskutsulta vaadittuja sijaintia tai esityslistaa.
Aluevaltuuston tulee kokoontua kaksi (2) kertaa vuodessa vastaavasti kuin valtuuston
kuitenkin ennen valtuuston kokousta.
Aluevaltuuston puheenjohtajan on kutsuttava aluevaltuusto koolle vähintään neljätoista (14)
vuorokautta ennen kokoontumista. Kokoontumiskutsu tulee osoittaa aluevaltuuston jäsenille
sekä muille aluevaltuustoon kutsuttaville ja toimittaa sähköpostitse
Hälytysryhmän tulee kokoontua vähintään kerran vuodessa, ennen aluevaltuuston
syyskokousta. Hälytysryhmän kokoontuminen voi olla myös harjoituksen tai koulutuksen
yhteydessä. Kokoontumisessa tulee valita hälytysryhmän ylläpitäjä seuraavaksi
toimikaudeksi sekä hälytysryhmän edustaja(t) valittuihin aluevaltuustoihin sekä tarvittaessa
heille varahenkilöt.
Hälytysryhmän on kutsuttava jäsenensä vuosittaiseen kokoontumiseen vähintään seitsemän
(7) vuorokautta ennen kokoontumista. Kokoontumiskutsu tulee osoittaa hälytysryhmän
jäsenille ja toimittaa sähköpostitse. Hälytysryhmän kokoontumisilta ei vaadita asialistaa.
Lisäksi kaikki avoimet kokoukset, kokoontumiset sekä tapaamiset tulee julkaista
mahdollisuuksien mukaan eri alustoilla.
8.3. Muuta kokouksista/kokoontumisista
Kokous- tai kokoontumiskutsun tulee sisältää kokouksen esityslista julkisine liitteineen tai
kokoontumisen tai tapaamisen asialista. Jos kokouksen esityslista julkisine liitteineen tai
kokoontumisen tai tapaamisen asialista ei kokous- tai kokoontumiskutsun yhteydessä ole
saatavilla, tulee se toimittaa viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta tai
kokoontumista kutsun jälkiliitteenä sähköpostitse.

9. Yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat

9.1 Yhdistyksen kevätkokous, eli tilinpäätöskokous

Yhdistyksen kevätkokouksessa helmi-toukokuussa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa
4. Valitaan kaksi ääntenlaskijaa
5. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
6. Hyväksytään kokouksen työjärjestys (esityslista)
7. Esitetään tilinpäätös tai vuosilaskelma, vuosikertomukset ja toiminnantarkastajien /
tilintarkastajien lausunto
8. Päätetään tilinpäätöksen tai vuosilaskelman vahvistamisesta
9. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
11. Kokouksen päättäminen

9.2 Yhdistyksen syyskokous, eli budjettikokous
Yhdistyksen syyskokouksessa lokakuussa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa
4. Valitaan kaksi ääntenlaskijaa
5. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
6. Hyväksytään kokouksen työjärjestys (esityslista)
7. Esitetään ja vahvistetaan toimintasuunnitelmat, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja
jäsenmaksujen suuruus seuraavalle toimintakaudelle
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet toimikausien mukaisesti.
9. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja tai yksi tilintarkastaja ja yksi
varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.
10. Vahvistetaan maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset.
11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
12. Kokouksen päättäminen

9.3 Jäsenien oikeus tuoda asioita vuosikokouksen käsiteltäväksi
Mikäli Yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian Yhdistyksen vuosikokouksen
käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle kaksi viikkoa ennen
vuosikokouksen kutsuaikaa, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun

10. Varainhankinta

Yhdistys voi jäsen- ja kannatusjäsenmaksujen lisäksi hankkia varoja toimintaansa varten
muun muassa seuraavilla tavoilla:
1. Lahjoitukset: Yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia ja avustuksia sekä luopumisia,
testamentteja ja muita yksityishenkilöiden tai oikeushenkilöiden tekemiä lahjoituksia, jotka
tukevat Yhdistyksen tarkoitusta.
2. Varainkeräykset: Yhdistys voi järjestää varainkeräyksiä toimintansa tukemiseksi Suomen
lakien ja asetusten mukaisesti.
3. Sijoitustoiminta: Yhdistys voi sijoittaa varojaan korko-, osake- ja kiinteistösijoituksiin sekä
muuhun lailliseen sijoitustoimintaan.
4. Yhteistyöyritykset: Yhdistys voi solmia yhteistyösopimuksia yritysten kanssa, jotka haluavat
tukea Yhdistyksen toimintaa taloudellisesti tai muilla tavoin.
5. Julkiset ja yksityiset yhdistystukea tarjoavat tahot: Yhdistys voi hakea tukea valtion eri
toimielimiltä, kunnallisilta viranomaisilta ja muilta julkisilta ja yksityisiltä tahoilta, jotka tarjoavat
avustuksia ja tukia vastaaville yhdistyksille ja organisaatioille. Tällaisia tahoja voivat olla
esimerkiksi Valtionavustuskeskus, kunnan sosiaali- ja terveystoimi sekä paikalliset ja
valtakunnalliset säätiöt ja rahastot.
6. Arpajaiset, myyjäiset ja huvitilaisuudet: Yhdistys voi toimeenpanna arpajaisia, myyjäisiä ja
huvitilaisuuksia asianmukaisen luvan saatuaan Suomen arpajais- ja
rahankeräyslainsäädännön sekä muiden asiaankuuluvien lakien ja asetusten mukaisesti.
7. Muut Suomen lakien ja asetusten mukaiset varainhankintamuodot: Yhdistys voi harjoittaa
kaikkea muuta varainhankintaa, mikä on sallittua Suomen lakien ja asetusten mukaan
yhdistyksille.

11. Henkilöstön palkkaaminen

Henkilöstön palkkaamisesta päättäminen kuuluu Yhdistyksen hallituksen toimivaltaan, ellei
Yhdistyksen säännöissä toisin määrätä. Hallitus vastaa myös, palkkausperusteiden
määrittämisestä ja työsopimusten laatimisesta sekä muista työnantajavelvoitteista.
Palkattavan henkilöstön toimenkuvat, tehtävät, vastuut sekä työsuhteen ehdot määritellään
kulloinkin voimassa olevan työlainsäädännön ja Yhdistyksen tarpeiden mukaisesti.
Kaikki Yhdistyksen puolesta palkattavat henkilöt sitoutuvat noudattamaan Yhdistyksen arvoja
ja sääntöjä sekä edistämään Yhdistyksen tarkoitusta ja tavoitteita omassa työssään.
Palkatun henkilöstön esihenkilönä toimii Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen
nimeämä edustaja.
Jos Yhdistykselle palkataan toiminnanjohtaja, hänen tehtäviinsä sisältyy vähintään:
1. Johtaa Yhdistyksen toimintaa siten, että asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
saavutetaan.
2. Huolehtia hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esitellä ne, ellei joidenkin
asioiden osalta ole toisin määrätty, sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta.
3. Valita palvelukseen ja erottaa palveluksesta järjestön toimihenkilöt, joiden osalta ei ole toisin
määrätty sekä toimia muiden palkattujen henkilöiden esihenkilönä.

12. Yhdistyksen maksamat palkkiot

Yhdistys voi maksaa tarvittaessa hallituksen jäsenille ja muille kokouspalkkion, sekä muita
erikseen sovittavia korvauksia. Kokouspalkkioiden ja korvausten määrät päätetään vuosittain
yhdistyksen syyskokouksessa.

13. Huomionosoitukset

Kunniapuheenjohtajuuden, kunniajäsenyyden sekä muiden Yhdistyksen huomionosoitusten
kuvaukset sekä vaatimukset esitetään erillisessä huomionosoitusohjeessa.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä Yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen
neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen
muuttamisesta.
Päätös Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa (2) sääntöjen mukaisesti kokoon
kutsutussa Yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä
annetuista äänistä. Yhdistyksen varat käytetään Yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen
purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi
käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

15. Muut säädökset

Mitä näissä säännöissä ei ole mainittu, noudatetaan yhdistyslakia.

---

Otsikkokuva: Henrik Lindeman