Säännöt päivitetty jäsenkokouksessa 20.9.2024, Yhdistyksen rekisteröity nimi muutettu

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Suomen vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimijat ry – Frivilliga räddningstjänstens aktörer i Finland rf (jatkossa “Yhdistys”) kotipaikka on Helsinki, mutta Yhdistyksen toiminta-alue on koko Suomi.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (jatkossa “Verkosto”, tarkoittaen järjestöverkostoa) on viranomaisten pyynnöstä viranomaisten tueksi perustettu vapaaehtoistoimijoita kokoavaverkosto, joka koostuu järjestöistä sekä toimintaa tukevista yhteistyöorganisaatioista. Verkosto kanavoi auttamistehtäviin viranomaisten tueksi koulutettuja ja osaavia vapaaehtoisia hyödyntäen jäsenjärjestöjensä osaamista ja muita resursseja.
Verkosto:

• Tarjoaa kansalaisille ja yhteisöille organisoidun ja tehokkaan kanavan tukea viranomaisia erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa.
• Tarjoaa viranomaisille tehokkaan tavan saavuttaa tarvittava määrä vapaaehtoisia toimintansa tueksi.
• Tarjoaa viranomaisille auttamistilanteissa valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti ajanmukaista tilannetietoa toiminnastaan sekä olosuhteiden tuntemusta.
• Toteuttaa vapaaehtoisten valmiuteen perustuvaa pelastuspalvelutoimintaa.
• Toimii viranomaisten tukena kouluttamalla ja ohjaamalla auttamistilanteissa nk. neljännen sektorin spontaaneja vapaaehtoisia auttajia.
• Tarjoaa muita tarvittavia tukitoimintoja viranomaisille.

Yhdistys on tarkoitettu Verkostoon liittyväksi yhdistykseksi, jonka tarkoitus mukailee Verkoston tarkoitusta, ollen kuitenkin oma itsenäinen yhdistyksensä, toimien Verkostossa vapaaehtoisten etujärjestönä. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Verkoston toimintaa sekä kehittää ja edistää vapaaehtoista pelastuspalvelua koko Suomessa. Yhdistys toimii ensisijaisesti jäsenistönsä etuja ja toimintamahdollisuuksia kehittävänä toimijana.
Yhdistys noudattaa Suomen kielilakia ja on täten toiminnaltaan sen mukainen. Hallituksen ja valtuuston toiminta, koulutus- ja operatiivinen toiminta sekä osallistumismahdollisuudet pitää olla Yhdistykselle muodostettavan kieliohjesäännön mukaiset.
Yhdistys ei osallistu minkäänlaiseen puoluepoliittiseen toimintaan.

3. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy Verkoston ja Yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Hallitus tai hallituksen nimeämät henkilöt hyväksyvät käsiteltäväksi tulleet hakemukset.
Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea Yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavien jäsenten hyväksyntä tapahtuu samaan tapaan kuin varsinaisten jäsenten hyväksyntä.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan Yhdistyksen jäsenen ehdotuksesta ja hallituksen esityksestä vuosikokouksessa kutsua henkilö, joka täyttää Yhdistyksen huomionosoitusohjeen vaatimukset.
Jäsenellä on milloin tahansa oikeus erota Yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti Yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä Yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroavalle jäsenelle ei palauteta maksettuja jäsen- tai liittymismaksuja.
Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi Yhdistyksestä, jos jäsen ei ole maksanut vuotuistajäsenmaksuaan neljän kuukauden kuluessa ensimmäisen laskun eräpäivästä.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen on:
a) Jättänyt suorittamatta jäsenmaksunsa tai muutoin jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin on Yhdistykseen liittyessään sitoutunut.
b) Menettelyllään Yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Yhdistystä.
Erottamispäätöksessä on mainittava sen peruste. Jäsenellä on oikeus saattaa erottamispäätös Yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi. Kirjallinen valitus on osoitettava Yhdistyksen kokoukselle ja jätettävä hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tietoonsa erottamispäätöksen. Erottamisasia on mainittava Yhdistyksen kokouksen kokouskutsussa. Jos Yhdistyksen kokous, kuultuaan hallitusta ja erotettua sekä hankittuaan muut tarpeellisiksi katsomansa selvitykset, hyväksyy hallituksen erottamispäätöksen, tulee se voimaan heti. Muussa tapauksessa erottamispäätösraukeaa.

4. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta henkilö- ja yhteisöjäseniltä sekä kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

5. Hallitus ja valtuusto sekä yhdistyksen rakenne

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-8 varsinaista jäsentä sekä 0-5 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous on kutsuttava koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu tulee osoittaa hallituksen jäsenille ja toimittaa sähköpostitse.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen puheenjohtajan, jäsenen ja varajäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja enintään kolme (3) peräkkäistä toimikautta. Vuosittain puolet tai lähinnä puolet (1/2) hallituksen varsinaisista jäsenistä sekä varajäsenistä on erovuorossa.
Yhdistyksen rakenne:
Valtuusto on Yhdistyksen valtakunnallinen elin, johon kuuluu Yhdistyksen hallitus ja aluevaltuustojen edustajat.
Aluevaltuusto on maakunnallinen toimielin, johon kuuluu hälytysryhmien edustajat sekä mahdolliset yhteistyökumppanit.
Aluevaltuustot valitsevat itselleen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin, joiden toimikausi on kaksi vuotta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan valita tehtäväänsä korkeintaan kolmeksi (3) peräkkäiseksi toimikaudeksi. Aluevaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tai muulla erikseen valitulla henkilöllä on oikeus edustaa aluevaltuustoa niin valtuuston kuin Verkoston alueellisissa- ja paikallisissa toimielimissä.

Aluevaltuustojen alueet ovat:

1. Ahvenmaa
2. Etelä-Karjala
3. Etelä-Pohjanmaa
4. Etelä-Savo
5. Kainuu
6. Kanta-Häme
7. Keski-Pohjanmaa
8. Keski-Suomi
9. Kymenlaakso
10. Lappi
11. Pirkanmaa
12. Pohjanmaa
13. Pohjois-Karjala
14. Pohjois-Pohjanmaa
15. Pohjois-Savo
16. Päijät-Häme
17. Satakunta
18. Uusimaa
19. Varsinais-Suomi

Jos aluevaltuustot niin katsovat, voidaan aluevaltuuston kokoukset ja tapaamiset pitää yhdistettynä usealta alueelta alueellisen päätöksen mukaisesti. Aluevaltuuston toimialue ei perustu tiukkoihin maakuntarajoihin, vaan tarkoitus on mahdollistaa niin alueellinen edustus valtuuston toimintaan kuin yhteistyö rajoista huolimatta.
Hälytysryhmä on aluevaltuuston alueelle perustettu vapaaehtoisten joukko, joka valitsee keskuudestaan hälytysryhmän ylläpitäjän sekä edustajan aluevaltuustoon. Hälytysryhmän edustajalla tai ylläpitäjällä ei ole toimintakausirajoitusta. Hälytysryhmän toimialueen osuessa usean aluevaltuuston alueelle, voi hälytysryhmä kuulua useampaan aluevaltuustoon. Hälytysryhmä voi olla esimerkiksi yhden tai useamman kunnan alueella toimiva Yhdistyksen hälytysvalmiuden saavuttaneiden ja laatuohjetta noudattavien henkilöiden joukko.

6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja kukin yksin tai hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Yhdistyksen nimen voi myös kirjoittaa valtuuston tai aluevaltuuston puheenjohtaja saadessaan hallitukselta nimenkirjoitusoikeuden osoituksen.

7. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on joulukuun ensimmäisestä päivästä marraskuun viimeiseen päivään.

8. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai Yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-toukokuussa.
Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Äänioikeus on jäsenkohtainen eikä sitä voi siirtää valtakirjalla.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Valtuuston tulee kokoontua vähintään kahdesti vuodessa, kerran keväällä ja kerran syksyllä. Kevätkokoontumisen tulee olla tammi-huhtikuussa ja siellä tulee esitellä edellisen toimintakauden vuosikertomus. Syyskokoontumisen tulee olla syys-marraskuussa ja siellä tulee esitellä seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma. Valtuusto voi esittää aloitteita päätettäväksi Yhdistyksen hallitukselle, jotka hallituksen on käsiteltävä seuraavassa kokouksessaan.
Aluevaltuuston tulee kokoontua kaksi kertaa vuodessa vastaavasti kuin valtuuston.
Hälytysryhmän tulee kokoontua vähintään kerran vuodessa. Hälytysryhmän kokoontuminen voi olla myös harjoituksen tai koulutuksen yhteydessä. Kokoontumisessa tulee valita hälytysryhmän ylläpitäjä seuraavaksi toimikaudeksi sekä hälytysryhmän edustaja valitsemiinsa aluevaltuustoihin sekä tarvittaessa heille varahenkilöt.

9. Yhdistyksen kokousten ja kokoontumisten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava vuosikokous koolle vähintään kaksikymmentäyksi (21) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu tulee osoittaa jäsenille ja toimittaa sähköpostitse. Vuosikokouksen ajankohta on oltava kutsuttaville selvillä kuukausi ennen kokousta; ajankohdan ilmoituksen ei tarvitse sisältää kokouskutsulta vaadittuja sijaintia tai esityslistaa. Ylimääräisissä kokouksissa kutsuaika on neljätoista (14) vuorokautta.
Valtuuston puheenjohtajan on kutsuttava valtuuston kokoontumiset vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokoontumista. Kokoontumiskutsu tulee osoittaa valtuuston jäsenille ja toimittaa sähköpostitse. Valtuuston kokoontumisten ajankohta on oltava kutsuttaville selvillä kuukausi ennen kokoontumista; ajankohdan ilmoituksen ei tarvitse sisältää kokoontumiskutsulta vaadittuja sijaintia tai esityslistaa.
Aluevaltuuston puheenjohtajan on kutsuttava aluevaltuuston kokoontumiset vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokoontumista. Kokoontumiskutsu tulee osoittaa aluevaltuuston jäsenille sekä muille aluevaltuustoon kutsuttaville ja toimittaa sähköpostitse.
Hälytysryhmän on kutsuttava jäsenensä vuosittaiseen kokoontumiseen vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokoontumista. Kokoontumiskutsu tulee osoittaa hälytysryhmän jäsenille ja toimittaa sähköpostitse. Hälytysryhmän kokoontumisilta ei vaadita asialistaa. Lisäksi kaikki avoimet kokoukset, kokoontumiset sekä tapaamiset tulee julkaista mahdollisuuksien mukaan eri alustoilla.
Kokous- tai kokoontumiskutsun tulee sisältää kokouksen esityslista julkisine liitteineen tai kokoontumisen tai tapaamisen asialista. Jos kokouksen esityslista julkisine liitteineen tai kokoontumisen tai tapaamisen asialista ei kokous- tai kokoontumiskutsun yhteydessä ole saatavilla, tulee se toimittaa viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta tai kokoontumista kutsun jälkiliitteenä sähköpostitse.

10. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa
4. Valitaan kaksi ääntenlaskijaa, jotka eivät ole edellisissä pykälissä valittuja henkilöitä
5. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
6. Hyväksytään kokouksen työjärjestys (esityslista)
7. Esitetään tilinpäätös tai vuosilaskelma, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien / tilintarkastajien lausunto
8. Päätetään tilinpäätöksen tai vuosilaskelman vahvistamisesta
9. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
10. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksunsuuruus seuraavalle toimintakaudelle
11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet toimikausien mukaisesti.
12. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa, ja yksi tai kaksi varatoiminnantarkastajaa sekä tarvittaessa yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli Yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian Yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle kaksi viikkoa ennen vuosikokouksen kutsuaikaa, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. Varainhankinta

Yhdistys voi jäsen- ja kannatusjäsenmaksujen lisäksi hankkia varoja toimintaansa varten muun muassa seuraavilla tavoilla:

1. Lahjoitukset: Yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia ja avustuksia sekä luopumisia, testamentteja ja muita yksityishenkilöiden tai oikeushenkilöiden tekemiä lahjoituksia, jotka tukevat Yhdistyksen tarkoitusta.
2. Varainkeräykset: Yhdistys voi järjestää varainkeräyksiä toimintansa tukemiseksi Suomen lakien ja asetusten mukaisesti.
3. Sijoitustoiminta: Yhdistys voi sijoittaa varojaan korko-, osake- ja kiinteistösijoituksiin sekä muuhun lailliseen sijoitustoimintaan.
4. Yhteistyöyritykset: Yhdistys voi solmia yhteistyösopimuksia yritysten kanssa, jotka haluavat tukea Yhdistyksen toimintaa taloudellisesti tai muilla tavoin.
5. Julkiset ja yksityiset yhdistystukea tarjoavat tahot: Yhdistys voi hakea tukea valtion eri toimielimiltä, kunnallisilta viranomaisilta ja muilta julkisilta ja yksityisiltä tahoilta, jotka tarjoavat avustuksia ja tukia vastaaville yhdistyksille ja organisaatioille. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi Valtionavustuskeskus, kunnan sosiaali- ja terveystoimi sekä paikalliset säätiöt ja rahastot.
6. Arpajaiset, myyjäiset ja huvitilaisuudet: Yhdistys voi toimeenpanna arpajaisia, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia asianmukaisen luvan saatuaan Suomen arpajais- ja rahankeräyslainsäädännön sekä muiden asiaankuuluvien lakien ja asetusten mukaisesti.
7. Muut Suomen lakien ja asetusten mukaiset varainhankintamuodot: Yhdistys voi harjoittaa kaikkea muuta varainhankintaa, mikä on sallittua Suomen lakien ja asetusten mukaan yhdistyksille.

12. Henkilöstön palkkaaminen

Yhdistyksen hallitus voi päättää tarvittaessa henkilöstön palkkaamisesta Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi ja Yhdistyksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Palkattavan henkilöstöntoimenkuvat, tehtävät, vastuut sekä työsuhteen ehdot määritellään kulloinkin voimassaolevan työlainsäädännön ja Yhdistyksen tarpeiden mukaisesti.
Henkilöstön palkkaamisesta päättäminen kuuluu Yhdistyksen hallituksen toimivaltaan, ellei Yhdistyksen säännöissä toisin määrätä. Hallitus vastaa myös, palkkausperusteiden määrittämisestä ja työsopimusten laatimisesta sekä muista työnantajavelvoitteista.
Kaikki Yhdistyksen puolesta palkattavat henkilöt noudattavat Yhdistyksen arvoja ja sääntöjä sekä sitoutuvat edistämään Yhdistyksen tarkoitusta ja tavoitteita omassa työssään.
Palkatun henkilöstön esihenkilönä toimii Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen nimeämä edustaja.
Jos Yhdistykselle palkataan toiminnanjohtaja, hänen tehtäviinsä sisältyy vähintään:

1. Johtaa Yhdistyksen toimintaa siten, että asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan.
2. Huolehtia hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esitellä ne, ellei joidenkin asioiden osalta ole toisin määrätty, sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta.
3. Valita palvelukseen ja erottaa palveluksesta järjestön toimihenkilöt, joiden osalta ei ole toisin määrätty sekä toimia muiden palkattujen henkilöiden esihenkilönä.

13. Huomionosoitukset

Kunniapuheenjohtajuuden, kunniajäsenyyden sekä muiden Yhdistyksen huomionosoitusten kuvaukset sekä vaatimukset esitetään erillisessä huomionosoitusohjeessa.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä Yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai Yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa Yhdistyksen varat käytetään Yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.