Säännöt päivitetty jäsenkokouksessa 20.9.2024, Yhdistyksen rekisteröity nimi muutettu

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Suomen vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimijat ry – Frivilliga räddningstjänstens aktörer i Finland rf (jatkossa”Yhdistys”) kotipaikka on Helsinki, mutta Yhdistyksen toiminta-alue on koko Suomi.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (jatkossa “Verkosto”, tarkoittaen järjestöverkostoa) onviranomaisten pyynnöstä viranomaisten tueksi perustettu vapaaehtoistoimijoita kokoavaverkosto, joka koostuu järjestöistä sekä toimintaa tukevista yhteistyöorganisaatioista.Verkosto kanavoi auttamistehtäviin viranomaisten tueksi koulutettuja ja osaaviavapaaehtoisia hyödyntäen jäsenjärjestöjensä osaamista ja muita resursseja.
Verkosto:

• Tarjoaa kansalaisille ja yhteisöille organisoidun ja tehokkaan kanavan tukea viranomaisiaerilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa.
• Tarjoaa viranomaisille tehokkaan tavan saavuttaa tarvittava määrä vapaaehtoisiatoimintansa tueksi.
• Tarjoaa viranomaisille auttamistilanteissa valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisestiajanmukaista tilannetietoa toiminnastaan sekä olosuhteiden tuntemusta.
• Toteuttaa vapaaehtoisten valmiuteen perustuvaa pelastuspalvelutoimintaa.
• Toimii viranomaisten tukena kouluttamalla ja ohjaamalla auttamistilanteissa nk. neljännensektorin spontaaneja vapaaehtoisia auttajia.
• Tarjoaa muita tarvittavia tukitoimintoja viranomaisille.
  

Yhdistys on tarkoitettu Verkostoon liittyväksi yhdistykseksi, jonka tarkoitus mukaileeVerkoston tarkoitusta, ollen kuitenkin oma itsenäinen yhdistyksensä, toimien Verkostossavapaaehtoisten etujärjestönä. Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Verkoston toimintaa sekäkehittää ja edistää vapaaehtoista pelastuspalvelua koko Suomessa. Yhdistys toimiiensisijaisesti jäsenistönsä etuja ja toimintamahdollisuuksia kehittävänä toimijana.
Yhdistys noudattaa Suomen kielilakia ja on täten toiminnaltaan sen mukainen. Hallituksen javaltuuston toiminta, koulutus- ja operatiivinen toiminta sekä osallistumismahdollisuudet pitääolla Yhdistykselle muodostettavan kieliohjesäännön mukaiset.
Yhdistys ei osallistu minkäänlaiseen puoluepoliittiseen toimintaan.

3. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö,joka hyväksyy Verkoston ja Yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Hallitus tai hallituksennimeämät henkilöt hyväksyvät käsiteltäväksi tulleet hakemukset.
Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaatukea Yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavien jäsenten hyväksyntä tapahtuusamaan tapaan kuin varsinaisten jäsenten hyväksyntä.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan Yhdistyksen jäsenen ehdotuksesta jahallituksen esityksestä vuosikokouksessa kutsua henkilö, joka täyttää Yhdistyksenhuomionosoitusohjeen vaatimukset.
Jäsenellä on milloin tahansa oikeus erota Yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisestiYhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitäYhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroavalle jäsenelle ei palautetamaksettuja jäsen- tai liittymismaksuja.
Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi Yhdistyksestä, jos jäsen ei ole maksanut vuotuistajäsenmaksuaan neljän kuukauden kuluessa ensimmäisen laskun eräpäivästä.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, jos jäsen on:
a) Jättänyt suorittamatta jäsenmaksunsa tai muutoin jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihinon Yhdistykseen liittyessään sitoutunut.
b) Menettelyllään Yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Yhdistystä.
Erottamispäätöksessä on mainittava sen peruste. Jäsenellä on oikeus saattaaerottamispäätös Yhdistyksen kokouksen tutkittavaksi. Kirjallinen valitus on osoitettavaYhdistyksen kokoukselle ja jätettävä hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokaudenkuluessa siitä, kun jäsen on saanut tietoonsa erottamispäätöksen. Erottamisasia onmainittava Yhdistyksen kokouksen kokouskutsussa. Jos Yhdistyksen kokous, kuultuaanhallitusta ja erotettua sekä hankittuaan muut tarpeellisiksi katsomansa selvitykset, hyväksyyhallituksen erottamispäätöksen, tulee se voimaan heti. Muussa tapauksessa erottamispäätösraukeaa.

4. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta henkilö- ja yhteisöjäseniltä sekä kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmällepäättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

5. Hallitus ja valtuusto sekä yhdistyksen rakenne

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-8 varsinaista jäsentä sekä 0-5 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinenaika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan taiulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajankutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistäsitä vaatii. Hallituksen kokous on kutsuttava koolle vähintään seitsemän (7) vuorokauttaennen kokousta. Kokouskutsu tulee osoittaa hallituksen jäsenille ja toimittaa sähköpostitse.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja taivarapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomallaääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissakuitenkin arpa.
Hallituksen puheenjohtajan, jäsenen ja varajäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja enintäänkolme (3) peräkkäistä toimikautta. Vuosittain puolet tai lähinnä puolet (1/2) hallituksenvarsinaisista jäsenistä sekä varajäsenistä on erovuorossa.
Yhdistyksen rakenne:
Valtuusto on Yhdistyksen valtakunnallinen elin, johon kuuluu Yhdistyksen hallitus jaaluevaltuustojen edustajat.
Aluevaltuusto on maakunnallinen toimielin, johon kuuluu hälytysryhmien edustajat sekämahdolliset yhteistyökumppanit.
Aluevaltuustot valitsevat itselleen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin, joidentoimikausi on kaksi vuotta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voidaan valita tehtäväänsäkorkeintaan kolmeksi (3) peräkkäiseksi toimikaudeksi. Aluevaltuuston puheenjohtajalla javarapuheenjohtajalla tai muulla erikseen valitulla henkilöllä on oikeus edustaa aluevaltuustoaniin valtuuston kuin Verkoston alueellisissa- ja paikallisissa toimielimissä.
Aluevaltuustojen alueet ovat:

1. Ahvenmaa
2. Etelä-Karjala
3. Etelä-Pohjanmaa
4. Etelä-Savo
5. Kainuu
6. Kanta-Häme
7. Keski-Pohjanmaa
8. Keski-Suomi
9. Kymenlaakso
10. Lappi
11. Pirkanmaa
12. Pohjanmaa
13. Pohjois-Karjala
14. Pohjois-Pohjanmaa
15. Pohjois-Savo
16. Päijät-Häme
17. Satakunta
18. Uusimaa
19. Varsinais-Suomi

Jos aluevaltuustot niin katsovat, voidaan aluevaltuuston kokoukset ja tapaamiset pitääyhdistettynä usealta alueelta alueellisen päätöksen mukaisesti. Aluevaltuuston toimialue eiperustu tiukkoihin maakuntarajoihin, vaan tarkoitus on mahdollistaa niin alueellinen edustusvaltuuston toimintaan kuin yhteistyö rajoista huolimatta.
Hälytysryhmä on aluevaltuuston alueelle perustettu vapaaehtoisten joukko, joka valitseekeskuudestaan hälytysryhmän ylläpitäjän sekä edustajan aluevaltuustoon. Hälytysryhmänedustajalla tai ylläpitäjällä ei ole toimintakausirajoitusta. Hälytysryhmän toimialueen osuessausean aluevaltuuston alueelle, voi hälytysryhmä kuulua useampaan aluevaltuustoon.Hälytysryhmä voi olla esimerkiksi yhden tai useamman kunnan alueella toimiva Yhdistyksenhälytysvalmiuden saavuttaneiden ja laatuohjetta noudattavien henkilöiden joukko.

6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja taitoiminnanjohtaja kukin yksin tai hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Yhdistyksen nimen voimyös kirjoittaa valtuuston tai aluevaltuuston puheenjohtaja saadessaan hallitukseltanimenkirjoitusoikeuden osoituksen.

7. Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on joulukuun ensimmäisestä päivästä marraskuun viimeiseen päivään.

8. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai Yhdistyksen kokouksen niinpäättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avullakokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittainhallituksen määräämänä päivänä helmi-toukokuussa.
Yhdistyksen kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla jakunniajäsenellä on yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- japuheoikeus. Äänioikeus on jäsenkohtainen eikä sitä voi siirtää valtakirjalla.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide,jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaiseekokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Valtuuston tulee kokoontua vähintään kahdesti vuodessa, kerran keväällä ja kerran syksyllä.Kevätkokoontumisen tulee olla tammi-huhtikuussa ja siellä tulee esitellä edellisentoimintakauden vuosikertomus. Syyskokoontumisen tulee olla syys-marraskuussa ja siellätulee esitellä seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma. Valtuusto voi esittää aloitteitapäätettäväksi Yhdistyksen hallitukselle, jotka hallituksen on käsiteltävä seuraavassakokouksessaan.
Aluevaltuuston tulee kokoontua kaksi kertaa vuodessa vastaavasti kuin valtuuston.
Hälytysryhmän tulee kokoontua vähintään kerran vuodessa. Hälytysryhmän kokoontuminenvoi olla myös harjoituksen tai koulutuksen yhteydessä. Kokoontumisessa tulee valitahälytysryhmän ylläpitäjä seuraavaksi toimikaudeksi sekä hälytysryhmän edustajavalitsemiinsa aluevaltuustoihin sekä tarvittaessa heille varahenkilöt.

9. Yhdistyksen kokousten ja kokoontumisten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava vuosikokous koolle vähintään kaksikymmentäyksi (21) vuorokauttaennen kokousta. Kokouskutsu tulee osoittaa jäsenille ja toimittaa sähköpostitse.Vuosikokouksen ajankohta on oltava kutsuttaville selvillä kuukausi ennen kokousta;ajankohdan ilmoituksen ei tarvitse sisältää kokouskutsulta vaadittuja sijaintia tai esityslistaa.Ylimääräisissä kokouksissa kutsuaika on neljätoista (14) vuorokautta.
Valtuuston puheenjohtajan on kutsuttava valtuuston kokoontumiset vähintään neljätoista (14)vuorokautta ennen kokoontumista. Kokoontumiskutsu tulee osoittaa valtuuston jäsenille jatoimittaa sähköpostitse. Valtuuston kokoontumisten ajankohta on oltava kutsuttaville selvilläkuukausi ennen kokoontumista; ajankohdan ilmoituksen ei tarvitse sisältääkokoontumiskutsulta vaadittuja sijaintia tai esityslistaa.
Aluevaltuuston puheenjohtajan on kutsuttava aluevaltuuston kokoontumiset vähintäänneljätoista (14) vuorokautta ennen kokoontumista. Kokoontumiskutsu tulee osoittaaaluevaltuuston jäsenille sekä muille aluevaltuustoon kutsuttaville ja toimittaa sähköpostitse.
Hälytysryhmän on kutsuttava jäsenensä vuosittaiseen kokoontumiseen vähintään seitsemän(7) vuorokautta ennen kokoontumista. Kokoontumiskutsu tulee osoittaa hälytysryhmänjäsenille ja toimittaa sähköpostitse. Hälytysryhmän kokoontumisilta ei vaaditaasialistaa.Lisäksi kaikki avoimet kokoukset, kokoontumiset sekä tapaamiset tulee julkaistamahdollisuuksien mukaan eri alustoilla.
Kokous- tai kokoontumiskutsun tulee sisältää kokouksen esityslista julkisine liitteineen tai kokoontumisen tai tapaamisen asialista. Jos kokouksen esityslista julkisine liitteineen taikokoontumisen tai tapaamisen asialista ei kokous- tai kokoontumiskutsun yhteydessä olesaatavilla, tulee se toimittaa viimeistään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta taikokoontumista kutsun jälkiliitteenä sähköpostitse.

10. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
3. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa
4. Valitaan kaksi ääntenlaskijaa, jotka eivät ole edellisissä pykälissä valittuja henkilöitä
5. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
6. Hyväksytään kokouksen työjärjestys (esityslista)
7. Esitetään tilinpäätös tai vuosilaskelma, vuosikertomus jatoiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
8. Päätetään tilinpäätöksen tai vuosilaskelman vahvistamisesta
9. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
10. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksunsuuruus seuraavalle toimintakaudelle
11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet toimikausien mukaisesti.
12. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa, ja yksi tai kaksi varatoiminnantarkastajaasekä tarvittaessa yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja
13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli Yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian Yhdistyksen vuosikokouksenkäsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle kaksi viikkoa ennenvuosikokouksen kutsuaikaa, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11. Varainhankinta

Yhdistys voi jäsen- ja kannatusjäsenmaksujen lisäksi hankkia varoja toimintaansa vartenmuun muassa seuraavilla tavoilla:

1. Lahjoitukset: Yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia ja avustuksia sekä luopumisia,testamentteja ja muita yksityishenkilöiden tai oikeushenkilöiden tekemiä lahjoituksia, jotkatukevat Yhdistyksen tarkoitusta.
2. Varainkeräykset: Yhdistys voi järjestää varainkeräyksiä toimintansa tukemiseksi Suomenlakien ja asetusten mukaisesti.
3. Sijoitustoiminta: Yhdistys voi sijoittaa varojaan korko-, osake- ja kiinteistösijoituksiin sekämuuhun lailliseen sijoitustoimintaan.
4. Yhteistyöyritykset: Yhdistys voi solmia yhteistyösopimuksia yritysten kanssa, jotkahaluavat tukea Yhdistyksen toimintaa taloudellisesti tai muilla tavoin.
5. Julkiset ja yksityiset yhdistystukea tarjoavat tahot: Yhdistys voi hakea tukea valtion eritoimielimiltä, kunnallisilta viranomaisilta ja muilta julkisilta ja yksityisiltä tahoilta, jotka tarjoavatavustuksia ja tukia vastaaville yhdistyksille ja organisaatioille. Tällaisia tahoja voivat ollaesimerkiksi Valtionavustuskeskus, kunnan sosiaali- ja terveystoimi sekä paikalliset säätiöt jarahastot.
6. Arpajaiset, myyjäiset ja huvitilaisuudet: Yhdistys voi toimeenpanna arpajaisia, myyjäisiä jahuvitilaisuuksia asianmukaisen luvan saatuaan Suomen arpajais- jarahankeräyslainsäädännön sekä muiden asiaankuuluvien lakien ja asetusten mukaisesti.
7. Muut Suomen lakien ja asetusten mukaiset varainhankintamuodot: Yhdistys voi harjoittaakaikkea muuta varainhankintaa, mikä on sallittua Suomen lakien ja asetusten mukaanyhdistyksille.

12. Henkilöstön palkkaaminen

Yhdistyksen hallitus voi päättää tarvittaessa henkilöstön palkkaamisesta Yhdistyksentoiminnan tukemiseksi ja Yhdistyksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Palkattavan henkilöstöntoimenkuvat, tehtävät, vastuut sekä työsuhteen ehdot määritellään kulloinkin voimassaolevan työlainsäädännön ja Yhdistyksen tarpeiden mukaisesti.
Henkilöstön palkkaamisesta päättäminen kuuluu Yhdistyksen hallituksen toimivaltaan, elleiYhdistyksen säännöissä toisin määrätä. Hallitus vastaa myös, palkkausperusteidenmäärittämisestä ja työsopimusten laatimisesta sekä muista työnantajavelvoitteista.
Kaikki Yhdistyksen puolesta palkattavat henkilöt noudattavat Yhdistyksen arvoja ja sääntöjäsekä sitoutuvat edistämään Yhdistyksen tarkoitusta ja tavoitteita omassatyössään.
Palkatun henkilöstön esihenkilönä toimii Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja tai hallituksennimeämä edustaja.
Jos Yhdistykselle palkataan toiminnanjohtaja, hänen tehtäviinsä sisältyy vähintään:

1. Johtaa Yhdistyksen toimintaa siten, että asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteetsaavutetaan.
2. Huolehtia hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esitellä ne, ellei joidenkinasioiden osalta ole toisin määrätty, sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta.
3. Valita palvelukseen ja erottaa palveluksesta järjestön toimihenkilöt, joiden osalta ei oletoisin määrätty sekä toimia muiden palkattujen henkilöiden esihenkilönä.

13. Huomionosoitukset

Kunniapuheenjohtajuuden, kunniajäsenyyden sekä muiden Yhdistyksen huomionosoitustenkuvaukset sekä vaatimukset esitetään erillisessä huomionosoitusohjeessa.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä Yhdistyksenkokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai Yhdistyksen purkamisesta.Yhdistyksen purkautuessa Yhdistyksen varat käytetään Yhdistyksen tarkoituksenedistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessalakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.